Mitä vaatteiden tulee kestää tällaisella matkalla? Kulutuksenkestävyys on tietenkin tärkeää, sillä yli 24 tunnin laivamatkan päässä lähimmästä satamasta sijaitsevalla alueella on paljon teräviä kiviä ja epätasaista maastoa. Vaatteiden on kuitenkin ennen kaikkea suojattava tutkimusretkikunnan jäseniä säältä. Alueella vallitsee ilmasto, jossa tuulenvoimakkuus nousee säännöllisesti myrskylukemiin eli 27 metriin sekunnissa, ja hurrikaanilukemiin yltävät, 50 metriä sekunnissa puhaltavat puuskat ovat niin ikään tavallisia. Tutkimusretken aikana sataa usein 80 millimetriä vuorokaudessa ja keskimäärin 700 millimetriä kuukaudessa. Tutkimusretkialueella sataa keskimäärin 8 000 millilitraa vuodessa.
Yhteistyö on tutkimusretkellä tärkeässä asemassa. Sitä tarvitaan myös silloin, kun tiimiläisten on suojeltava toisiaan karuissa olosuhteissa. Leirin rakentaminen on kovaa työtä, ja esimerkiksi rakennusmateriaalit piti kantaa laivoista ylös leirialueelle. ”Päätimme helpottaa tutkimusretkeläisten urakkaa kuljettamalla raskaimmat taakat vuorelle köysiradalla. Rakensin sitä varten jo etukäteen pienen moottorin. Köysirataa käyttäessä meidän piti kuitenkin jatkuvasti tarkkailla tuulta, sillä se saattoi puhaltaa puuskissa jopa 120 kilometriä tunnissa. Patagoniassa tuuli määrää päiväjärjestyksen. Me saimme tuntea sen mahdin heti ensimmäisinä päivinä. Pystytimme alueelle todella raskaita sotilastelttoja, joiden oli tarkoitus toimia suojinamme leirin valmistumiseen saakka. Tuuli irrotti ne paikoiltaan heti ensimmäisenä yönä. Seuraavan yön jäljiltä löysimme ne aikamoisen matkan päästä – osittain rikkoutuneina. Se antoi konkreettisen muistutuksen tuulen voimasta. Rakennusmateriaalien eli puun, polykarbonaatin ja erityisesti terävien metallilevyjen käsittely ja kokoaminen edellytti erityistä tarkkaavaisuutta, koska tuuli olisi voinut viedä nekin mennessään. Emme olisi pärjänneet ilman yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Voi siis sanoa, että humaanit arvot olivat Madre de Diosilla jopa myrskytuulia voimakkaammat.”
»Työskentelen tutkimusretkellä ulkona kaikkina vuorokaudenaikoina. Päivätyökseni tutkin viemäriverkostoja kameran avulla, joten olen tottunut työskentelemään ulkona joka säällä Euroopassa. Työskentelemme sillä periaatteella, että jatkamme töitä säästä riippumatta niin kauan kuin varusteet kestävät. Tutkimusretkellä sääolosuhteet ovat kuitenkin huomattavasti vaikeammat. Säällä on meille suuri merkitys. Lähdin kerran neljän muun kanssa retkelle toiseen leiriin, jonne oli pääleiristä neljän päivän vaellus. Kun saavuimme leiriin, arvioimme, että paras paikka pystyttää teltta olisi pieni kallionsyvennys, jossa tuuli puhaltaisi teltan ylitse eikä riuhtoisi sitä. Valitettavasti koko yön satoi vettä ja rakeita. Rakeet tukkivat poistoaukot ja vedenpinta alkoi nousta. Teltan sisällä oli noin viisi senttiä vettä ja peittoni imi sen kuin pesusieni. Se oli kammottava yö! Aikaisin aamulla pyysin lupaa palata takaisin pääleiriin, mutta kun heräsin Madre de Diosin saaren kalkkikivimaiseman keskellä, muutin mieleni välittömästi. Minulla ei ollut enää mitään märällä peitolla nukkumista vastaan – maiseman kokeminen oli ehdottomasti sen arvoista.«
Vuonna 2017 MASCOT vaatetti luolatutkijoista, geologeista ja biologeista koostuneen tutkimusretkikunnan, joka vietti kaksi kuukautta kaukana asutuksesta Patagonian niemimaalla Chilessä. Monet retkikunnan jäsenistä työskentelevät kotimaissaan käsityöläisinä. Noin 50 hengen retkikunta lähtee uudelleen matkaan tammikuussa 2019, ja jälleen kerran he ovat valmiina testaamaan MASCOTin työvaatteita erittäin vaativissa olosuhteissa.